Pitkasta aikaa suomitytot ovat jalleen yhdessa koossa, ja mukaan on liittynyt uusia kasvoja hetkeksi aikaa. Nyt olemme siis Gili Trawanganilla upeilla biitsella ja turkoosin veden ymparoimina.
Mari, Tanja ja Elisa saapuivat Suomesta reiluksi kahdeksi viikoksi hummailemaan meidan kanssa Balille, ja kekkerointia on ollut havaittavissa enemmissakin maarin. Nyt tultiin vihdoin rauhoittumaan Gileille, tosin ei taallakaan enaa kovin rauhaisaa ole. Kolme vuotta sitten saari oli taysin toisenlaisen nakoinen ja hinnat kolmasosan nykyisista. Nain se maailma muuttuu. Joku arvioi, ettei reppureissaajilla ole enaa viiden vuoden paasta Gileille asiaa, jos meno jatkuu samanlaisena.
Mutta siis Kutalla ensin juhlittiin isolla jengilla, nautittiin raikkaasta poolista, varsinkin mina, joka olin juuri viettanyt trooppisella saarella nelja viikkoa ilman minkaanlaisia mukavuuksia. Ja kylma olut seka mahdottomat ravintolamahdollisuudet houkuttelivat tyttoja Balin yossa. Hauskaa oli! Sen jalkeen suurin osa porukasta itseani lukuun ottamatta on ollut enemman tai vahemman sairaana. Jouduttiin Marin kanssa lahtea allergisen reaktion vuoksi Gileilta Kutalle sairaalaan, onneksi kyse ei kuitenkaan ollut mistaan hengenvaarallisesta kohtauksesta. Mutta koskaan ei voi tietaa ja kunnollisen laakarin puuttuminen hieman huolettaa.
Nyt Mari on kuosissa ja matkalla Balin keskiosaan Ubudiin, Tanja ja Elisa seuraavat neitoa muutaman paivan paasta. Mie, Anu ja Heidi jaamme viela tanne Gileille palvomaan aurinkoa ja kaloja. Tarkoitus siis jalleen snorklailla ja mahdollisesti sukeltaa. Tosin sukellukset Bunakenin jalkeen ovat varmaan keskiluokkaa, joten voi olla, etta saastan rahat Filippiinien sukelluksiin. Ja taallahan sukeltelin jo useita kertoja kolme vuotta sitten, hinnat ovat kummasti pompsahtaneet noista ajoista.
Nyt viela ip-snorklailuille ja illalla ehka muutama kylma bintang. Ah, elama on aika jees talla hetkella ;)
Heini
ps. Pahoittelut, etta edellisesta blogauksesta on aikaa, jumitin tuolla jossain vahan turhan kauan.... ;)
Monday, February 22, 2010
Monday, February 15, 2010
Sairastelua ja muutoksia suunnitelmiin
Paastiin tosiaan viimein torstaina suuntaamaan Gileille. Ensimmainen etappi oli Gili Trawangan, jossa vietimme yhden yon. Olin niin flunssainen, etta kulutin paivan lepailyn merkeissa. Kavimme illalla syomassa ja totesimme, etta saari oli ihan alyttoman hiljainen. Ainoat kulkupelit ovat polkupyora ja hevoskyyti, eli mopojen parinaa ei Gileilla kuule. Seuraavana aamuna suuntasimme Gili Airille, joka oli kuin paratiisi. Ihanaa hiekkarantaa ja kirkasta, puhdasta vetta. Missaan ei ajelehtinut roskia, mika oli taivaallista, silla Kutan ranta on todella likainen. Air oli viela tyhjempi kuin Trawangan.
Tapasimme lautassa saksalaistyton, jonka kanssa majoituimme Nina's -nimiseen paikkaan. Kiva mokki maksoi kahdelta vain 8 euroa yhteensa eli hinta-laatusuhde oli kohdallaan. Kiva plussa oli ulkoilmakylppari, minka johdosta huone oli mukavan avara ja valoisa. Vietimme ensimmaista iltaa Gili Airilla saksalaisen tuttumme kanssa illallisen merkeissa. Soimme meren rannalla lyhdyn valossa ja kuuntelimme aaltojen kohinaa. Flunssa oli jo hiipumaan pain, mutta paatimme silti menna ajoissa nukkumaan, koska ei haluttu tulla enempaa kipeiksi. Anulla oli siis kehkoputkentulehdus ja mulla tosi hirvea ilmastointiflunssa, joka ei vielakaan ole kokonaan kaikonnut. Mutta flunssa osoittautui ongelmista pienimmaksi.
Seuraavana aamuna totesimme, etta molemmilla oli helvetillinen vatsatauti. Juostiin vuorotellen vessassa koko aamupaivan. Olo alkoi illalla olla tosi heikko, kun vesikaan ei pysynyt sisalla. Mulla oli lisaksi niin hirveita vatsakramppeja, etta kyyneleet tuli silmiin kun kipu oli niin kova. Kyselin jossain vaiheessa paikallisilta, etta mahtaako lahimaastossa olla laakaria. Sanoivat, etta lahin on Balilla. Olin ottanut aamulla vatsatautiin antibioottia, mutta se ei auttanut yhtaan. Paatettiin lahtea Balille, koska ei haluttu ottaa sita riskia, etta oltais Gileilla tiputuskunnossa muutaman paivan kuluttua. Saatiin sunnuntaille paikat laivasta ja lahdimme matkaan. Kavimme sunnuntaina laakarissa ja eilen olo alkoi jo helpottaa huomattavasti. Vaikka harmittaa tosi paljon, etta jouduttiin lahtemaan Gileilta takas Kutalle, asialla on myos positiivinen puolensa. Tanja, Mari ja Elisa Maikkarilta saapuivat eilen Kutalle ja ollaan just menossa moikkaamaan tyttoja. Heinikin saapuu tanaan Bunakenilta Kutalle. Voipi siis olla pienet kemut tiedossa.
Seuraavien paivien suunnitelma on ottaa parit mojitot, pesta pyykkia ja lakkauttaa kynnet. Sen jalkeen palaamme takaisin paratiisiin Gileille. Tama tapahtunee perjantaina. Kaikki siis hyvin okei! Haleja!
Heidi
Tapasimme lautassa saksalaistyton, jonka kanssa majoituimme Nina's -nimiseen paikkaan. Kiva mokki maksoi kahdelta vain 8 euroa yhteensa eli hinta-laatusuhde oli kohdallaan. Kiva plussa oli ulkoilmakylppari, minka johdosta huone oli mukavan avara ja valoisa. Vietimme ensimmaista iltaa Gili Airilla saksalaisen tuttumme kanssa illallisen merkeissa. Soimme meren rannalla lyhdyn valossa ja kuuntelimme aaltojen kohinaa. Flunssa oli jo hiipumaan pain, mutta paatimme silti menna ajoissa nukkumaan, koska ei haluttu tulla enempaa kipeiksi. Anulla oli siis kehkoputkentulehdus ja mulla tosi hirvea ilmastointiflunssa, joka ei vielakaan ole kokonaan kaikonnut. Mutta flunssa osoittautui ongelmista pienimmaksi.
Seuraavana aamuna totesimme, etta molemmilla oli helvetillinen vatsatauti. Juostiin vuorotellen vessassa koko aamupaivan. Olo alkoi illalla olla tosi heikko, kun vesikaan ei pysynyt sisalla. Mulla oli lisaksi niin hirveita vatsakramppeja, etta kyyneleet tuli silmiin kun kipu oli niin kova. Kyselin jossain vaiheessa paikallisilta, etta mahtaako lahimaastossa olla laakaria. Sanoivat, etta lahin on Balilla. Olin ottanut aamulla vatsatautiin antibioottia, mutta se ei auttanut yhtaan. Paatettiin lahtea Balille, koska ei haluttu ottaa sita riskia, etta oltais Gileilla tiputuskunnossa muutaman paivan kuluttua. Saatiin sunnuntaille paikat laivasta ja lahdimme matkaan. Kavimme sunnuntaina laakarissa ja eilen olo alkoi jo helpottaa huomattavasti. Vaikka harmittaa tosi paljon, etta jouduttiin lahtemaan Gileilta takas Kutalle, asialla on myos positiivinen puolensa. Tanja, Mari ja Elisa Maikkarilta saapuivat eilen Kutalle ja ollaan just menossa moikkaamaan tyttoja. Heinikin saapuu tanaan Bunakenilta Kutalle. Voipi siis olla pienet kemut tiedossa.
Seuraavien paivien suunnitelma on ottaa parit mojitot, pesta pyykkia ja lakkauttaa kynnet. Sen jalkeen palaamme takaisin paratiisiin Gileille. Tama tapahtunee perjantaina. Kaikki siis hyvin okei! Haleja!
Heidi
Saturday, February 6, 2010
Lisaa tuntumaa yoelamaan Kutalla
Kutalla on vierahtanyt viikko ja paikat alkavat hiljalleen olla tuttuja. Gora Beach Inn on kelvannut meille hyvin majapaikaksi ja meteloivat ruotsalaisnaapuritkin katosivat viimepaivina nurkista. Tosi jees, koska 29 svenssonia on vahan liikaa, varsinkin jos ne pitaa pool-partyja ja soittaa taysilla Sommartiden-biisia. Mutta nyt on siis rauha maassa. Meidan piti lahtea Gili-saarille loppuviikosta, mutta automaatti imaisi Anun pankkikortin torstaina ja se saadaan takas vasta tiistaina. Masiina vaan sammui kesken operaation ja kortti ei tullut enaa ulos. Sahkot ilmeisesti menivat poikki. Eli lahdemme saarille vissiin keskiviikkona. Mutta taalla on ollut tosi jees, joten viihdytaan helposti pari ylimaaraista paivaa.
Heini on edelleen Bunakenilla. Meidan kanssa Lorensolla majoittui samaan aikaan ibizalainen Toni, joka suunnitteli lahtoa Togean-saarille. Suureksi hammastykseksi tormasimme haneen eilen Kutalla. Soimme Tonin kanssa dinnerit ja vaihdoimme kuulumiset.
Eilen otettiin taas vahan tuntumaa yoelamaan. Tavattiin keskiviikkona katukeittiossa italialainen Adriano, jonka kanssa kaytiin eilen drinksuilla. Seurue kasvoi Green box -nimisessa take away -drinkkibaarissa ja suuntasimme porukalla diskoihin. Jaksettiin juhlia aamuun asti, joten tama paiva on mennyt toipuillessa. Anu jai nukkumaan hotellille, kun lahdettiin Adrianon kanssa helpottamaan oloja viiden tahden hotellin uima-allasalueelle. Adriano oli hommassa aika pro, silla oli samanlainen pyyhe kuin hotellivierailla. Kaytannossa kaveltiin vaan sisaan ja hypattiin altaaseen. Hyvin yksinkertaista. Alueella oli hiekkarantaa, kaikenlaisia altaita ja siella oli jopa surffiopetusta. Huvittavaa :)
Reissua on takana reilut kolme viikkoa. Nyt alkaa vasta paasemaan lomamodeen. Seuraava lento on vasta 17.3. Singaporeen. Kun tietaa etta ei oo kiire mihinkaan, on ihan sairaan hyva fiilis. Balilla riittanee nahtavaa 1,5 kuukaudeksi. Aikomuksena on suunnata paratiisisaariksi kuvailtujen Gilien lisaksi Balin keskiosiin Ubudiin kokkauskurssille ja katsomaan riisiterasseja. Lisaksi myos pohjoinen Bali kiehtoo delffiinien vuoksi ja Kutalle pitaisi palata viela surffaamaan. Edellisen kerran vauriot alkavat hiljalleen parantua, joten pian voisi olla taas aika hypata laineisiin. Huomenna suuntaamme Adrianon mopokyydilla Padang Padang -nimiselle rannalle, jossa naapurin aussitytot kavivat eilen. Siella ei kuulemma ole juurikaan turisteja ja vesi on ilmeisesti puhdasta. Aurinkoa ja lampoa riittaa, tanaan satoi vahan, mutta muuten on ollut ihan kuivaa. Palaillaan!
Heidi
Heini on edelleen Bunakenilla. Meidan kanssa Lorensolla majoittui samaan aikaan ibizalainen Toni, joka suunnitteli lahtoa Togean-saarille. Suureksi hammastykseksi tormasimme haneen eilen Kutalla. Soimme Tonin kanssa dinnerit ja vaihdoimme kuulumiset.
Eilen otettiin taas vahan tuntumaa yoelamaan. Tavattiin keskiviikkona katukeittiossa italialainen Adriano, jonka kanssa kaytiin eilen drinksuilla. Seurue kasvoi Green box -nimisessa take away -drinkkibaarissa ja suuntasimme porukalla diskoihin. Jaksettiin juhlia aamuun asti, joten tama paiva on mennyt toipuillessa. Anu jai nukkumaan hotellille, kun lahdettiin Adrianon kanssa helpottamaan oloja viiden tahden hotellin uima-allasalueelle. Adriano oli hommassa aika pro, silla oli samanlainen pyyhe kuin hotellivierailla. Kaytannossa kaveltiin vaan sisaan ja hypattiin altaaseen. Hyvin yksinkertaista. Alueella oli hiekkarantaa, kaikenlaisia altaita ja siella oli jopa surffiopetusta. Huvittavaa :)
Reissua on takana reilut kolme viikkoa. Nyt alkaa vasta paasemaan lomamodeen. Seuraava lento on vasta 17.3. Singaporeen. Kun tietaa etta ei oo kiire mihinkaan, on ihan sairaan hyva fiilis. Balilla riittanee nahtavaa 1,5 kuukaudeksi. Aikomuksena on suunnata paratiisisaariksi kuvailtujen Gilien lisaksi Balin keskiosiin Ubudiin kokkauskurssille ja katsomaan riisiterasseja. Lisaksi myos pohjoinen Bali kiehtoo delffiinien vuoksi ja Kutalle pitaisi palata viela surffaamaan. Edellisen kerran vauriot alkavat hiljalleen parantua, joten pian voisi olla taas aika hypata laineisiin. Huomenna suuntaamme Adrianon mopokyydilla Padang Padang -nimiselle rannalle, jossa naapurin aussitytot kavivat eilen. Siella ei kuulemma ole juurikaan turisteja ja vesi on ilmeisesti puhdasta. Aurinkoa ja lampoa riittaa, tanaan satoi vahan, mutta muuten on ollut ihan kuivaa. Palaillaan!
Heidi
Wednesday, February 3, 2010
Mustelmia Kutalta
Muutama paiva Kutalla on vierahtanyt tosi nopeasti, koska tekemista riittaa. Shoppailua, uiskentelua altaassa ja auringossa makoilua. Eilen paastiin tosiaan kokeilemaan sita surffaustakin ja pyorahdettiin yoelamassa. Aamu alkoi lupaavasti: klo 11 vuorovesi ja aallot eivat olleet meille suotuisia, joten jouduttiin odottelemaan veteen paasya. Klo 13 sama juttu. Aloin jo elatella toiveita siita, ettei sinne aaltojen sekaan olisi tarvinnut menna ollenkaan, mutta Anu oli asiasta vahan toista mielta. Surffitunti alkoi iltapaivalla, kun vuorovesi oli laskenut ja meri rauhoittunut. Surffiope oli paikallinen kundi, joka oli meidan manikyyrimestan tyontekijan tuttu. Han sitten ystavansa kera naytti meille, miten homma menee. Ensin harjoiteltiin kuivalla maalla. Mentiin lautojen paalle makaamaan ja noustiin siita pystyyn. Helppo homma. Sitten mentiin mereen.
Osa aalloista oli niin korkeita, etta joutui tekemaan vahan duunia pysyakseen pinnalla. Ja tama siis siina vaiheessa, kun oltiin vasta menossa sinne veteen. 1,5 tunnin surffailun aikana nieltiin vetta joku litra ja vesi oli siis aivan aarettoman likaista. Kovasti ponnisteltiin, etta paastiin lautojen paalle seisomaan, kun aalto tuli takaa ja pari kertaa ihan onnistuttiinkin siina. Viela kuitenkin pitaa treenata aika reilusti, etta osataan sillee oikeesti surffata. Mutta ensituntumalta surffaus on hemmetin rankka laji, vaatii aika reilusti lihasvoimaa ja kuntoa.
Oltiin eilen ihan poikki, kun paastiin takas hotellille. Meidan ihanat ruotsalaisnaapurit kuitenkin pitivat huolen siita, etta paivaunista oli turha haaveilla. Pojat soittivat teknoa ihan taysilla terassilla ja dokasivat altaassa. Paatettiin ottaa parit oluet ja lahtea tsekkaamaan yoelama. Monenmoista diskoa oli tarjolla. Ensimmaisessa oli live-bandi, joka soitti covereita, mm musea ynna muuta. Siella makoiltiin sohvalla ja tarjoilijat kantoivat drinkkeja meille tasaiseen tahtiin. Aika tujuja juomia harrastavat taalla suunnalla. Jai Anun kanssa viimeiset mango-daiqurit juomatta, kun ei oikein maistunut enaa. Hipsittiin sitten hotellille ottamaan vahan unta rankan surffipaivan paalle.
Aamulla valkeni ruhjeiden maara ja laatu. Polvet ihan mustana, reiteen tulossa kiva mustelma ja jalkapoyta venahtanyt. Lihakset muutenkin kipeana ja jostain syysta mulla on myos niska ja kaula herkkana. Mutta oli sen arvoista. Nyt lahdetaan brekulle parantelemaan oloja. Ainiin, toooosi lamminta on ja aurinkoista.
Heidi
Osa aalloista oli niin korkeita, etta joutui tekemaan vahan duunia pysyakseen pinnalla. Ja tama siis siina vaiheessa, kun oltiin vasta menossa sinne veteen. 1,5 tunnin surffailun aikana nieltiin vetta joku litra ja vesi oli siis aivan aarettoman likaista. Kovasti ponnisteltiin, etta paastiin lautojen paalle seisomaan, kun aalto tuli takaa ja pari kertaa ihan onnistuttiinkin siina. Viela kuitenkin pitaa treenata aika reilusti, etta osataan sillee oikeesti surffata. Mutta ensituntumalta surffaus on hemmetin rankka laji, vaatii aika reilusti lihasvoimaa ja kuntoa.
Oltiin eilen ihan poikki, kun paastiin takas hotellille. Meidan ihanat ruotsalaisnaapurit kuitenkin pitivat huolen siita, etta paivaunista oli turha haaveilla. Pojat soittivat teknoa ihan taysilla terassilla ja dokasivat altaassa. Paatettiin ottaa parit oluet ja lahtea tsekkaamaan yoelama. Monenmoista diskoa oli tarjolla. Ensimmaisessa oli live-bandi, joka soitti covereita, mm musea ynna muuta. Siella makoiltiin sohvalla ja tarjoilijat kantoivat drinkkeja meille tasaiseen tahtiin. Aika tujuja juomia harrastavat taalla suunnalla. Jai Anun kanssa viimeiset mango-daiqurit juomatta, kun ei oikein maistunut enaa. Hipsittiin sitten hotellille ottamaan vahan unta rankan surffipaivan paalle.
Aamulla valkeni ruhjeiden maara ja laatu. Polvet ihan mustana, reiteen tulossa kiva mustelma ja jalkapoyta venahtanyt. Lihakset muutenkin kipeana ja jostain syysta mulla on myos niska ja kaula herkkana. Mutta oli sen arvoista. Nyt lahdetaan brekulle parantelemaan oloja. Ainiin, toooosi lamminta on ja aurinkoista.
Heidi
Monday, February 1, 2010
Wuhhui! Bali!
Pamahdettiin Heidin kanssa sunnuntaiaamuna tanne turistien kansoittamalle Kutalle. Taytyy kertoa, etta ollaan otettu ilo irti naista palveluista, joita riittaa!
Eilen kaytiin ottamassa vahan manikyyria ja pedikyyria!
Mua pedikyyri kutitteli ja Heidia se ilmeisesti hieman satuttikin??
Tanaan oli vuorossa koko vartalon kuorinta, johon sisaltyi myos hieronta.
Mina taas kikattelin kutanasta ja Heidin fiilikset muistuttivat jyran alle jaamista.
Ruokavaihtoehtoja on paljon!
Ollaan syoty ja juotu: intialaista, indonesialaista, sandwicheja, pastaa, avocadomehua, drinkkeja, balikahvia jne..
Mahat pullollaan ja kipeina siis pyoritaan paikasta toiseen ja jos kiloja tippui Bunakenin "kala-riisikuurilla", niin nyt ne varmasti on otettu takaisin!!
Ensimmainen majoitus oli nimeltaan Hotel Arena. Alku vaikutti lupaavalta. Huone oli valosa, siisti ja varustettu ilmastoinnilla. Myos pool-alue oli aivan okei.
Paivan mittaan huomattiin, etta huoneessa oli hieman homeinen dunkkis. Ei hyva.
Toinen yllari tuli mulle yolla, kun herasin pieneen "vesisateeseen"'. Ei hyva.
Onneksi sain sankya sen verran vedettya sivuun, etta loppuyon nukuttumiset menivat suhteellisen kuivissa oloissa.
Ukkonen oli aivan mieleton! Pikkuisen taisi tytsyja pelottaakin.
Yosta selvittya Heidi marssi respaan ilmottamaan, etta nyt vaihtuu muuten huone!
Tama onnistui, mutta uudessa huonessakin haisi edelleen home.
Taman paivan alotimme siis uuden hotellin etsimisella.
Aamupaivan sinkoilun jalkeen loysimme edullisemman ja hajuttoman hotellin nimelta Gora. Homehotelli maksoi huimat 14 euroa, tama on vain kympin, eli 5 e per nena.
Seuraavaksi ohjelmassa surffaustunti. Hui!
Ja taman jalkeen retki paikalliseen yoelamaan.
So far we like kuta.
Anu
Eilen kaytiin ottamassa vahan manikyyria ja pedikyyria!
Mua pedikyyri kutitteli ja Heidia se ilmeisesti hieman satuttikin??
Tanaan oli vuorossa koko vartalon kuorinta, johon sisaltyi myos hieronta.
Mina taas kikattelin kutanasta ja Heidin fiilikset muistuttivat jyran alle jaamista.
Ruokavaihtoehtoja on paljon!
Ollaan syoty ja juotu: intialaista, indonesialaista, sandwicheja, pastaa, avocadomehua, drinkkeja, balikahvia jne..
Mahat pullollaan ja kipeina siis pyoritaan paikasta toiseen ja jos kiloja tippui Bunakenin "kala-riisikuurilla", niin nyt ne varmasti on otettu takaisin!!
Ensimmainen majoitus oli nimeltaan Hotel Arena. Alku vaikutti lupaavalta. Huone oli valosa, siisti ja varustettu ilmastoinnilla. Myos pool-alue oli aivan okei.
Paivan mittaan huomattiin, etta huoneessa oli hieman homeinen dunkkis. Ei hyva.
Toinen yllari tuli mulle yolla, kun herasin pieneen "vesisateeseen"'. Ei hyva.
Onneksi sain sankya sen verran vedettya sivuun, etta loppuyon nukuttumiset menivat suhteellisen kuivissa oloissa.
Ukkonen oli aivan mieleton! Pikkuisen taisi tytsyja pelottaakin.
Yosta selvittya Heidi marssi respaan ilmottamaan, etta nyt vaihtuu muuten huone!
Tama onnistui, mutta uudessa huonessakin haisi edelleen home.
Taman paivan alotimme siis uuden hotellin etsimisella.
Aamupaivan sinkoilun jalkeen loysimme edullisemman ja hajuttoman hotellin nimelta Gora. Homehotelli maksoi huimat 14 euroa, tama on vain kympin, eli 5 e per nena.
Seuraavaksi ohjelmassa surffaustunti. Hui!
Ja taman jalkeen retki paikalliseen yoelamaan.
So far we like kuta.
Anu
Subscribe to:
Posts (Atom)