Monday, July 19, 2010

Matkalla Tiomanilta Perhentianille

Koska viimeinen postaus on Vang Viengista, kerron hitusen menneita tapahtumia ennen viimeisimpia kuulumisia. Vang Viengin jalkeen suuntasimme Jaakon kanssa Luang Prabangiin. Siella ei ollut meille oikein muuta nahtavaa kuin iltamarketti seka lahistolla sijaitseva vesiputous. Retkifirmat myivat erilaisia trekkeja, mutta meilla ei ollut kiinnostusta eika varaa osallistua moisiin. Silti Laosin viimeinen etappi oli oikein miellyttava paikka ja ilmakin oli korkeuksissa mukavan viilea. Kaupungin paras anti oli koko reissun paras tuliaisvalikoima. Paikalliset naiset tekevat uskomattoman hienoja kasityojuttuja, joita on nyt kassi pullollaan. Ja itse kassikin on siis sielta :) Koska bussimatka Luang Prabangiin oli mutkainen serpenttiinirykaisy, Jaakko paatti ostaa meille lennot takaisin Bangkokiin. Olimme siis Laosissa yhteensa vain kymmenen paivaa. Sen jalkeen loikoilimme Rambuttri Villagen poolilla Bangkokissa viikon ennen kuin hyppasimme Tuomaksen kanssa Kuoliksen-koneeseen.

Kuoliksessa Tuomas nuokkui ensimmaisen paivan kaikissa mahdollisissa paikoissa: Petronas-tornien juurella ja Sushi Kingissa. Hiljalleen jet lagit hellittivat ja lauantaina lahdimme Tiomanille, joka sijaitsee Malesian niemimaan itapuolella. Saarella netti oli uskomattoman kallis, siksi siis taalla on ollut niin hiljaista. Tioman oli tosi makee mesta. Hiekka oli valkoista Salang-nimisella rannalla ja vedessa riitti nahtavaa. Snorklausretkella Coral islandilla nahtiin monta nemoperhetta ja pojat naki baby sharkin ja kilppareita. Vesi oli Salangilla ihanan kirkasta ja rannassa oli hyva hiekkapohja. Meilla kavi mokin suhteen hyva tuuri, kun saatiin jaakaapillinen, ilmastoitu mokki sopuhintaan kolmelle. Pihassa monki kaksimetrisia varaaneja ja apinat kavivat joka aamu tsekkaamassa kaikki roskikset. Parhaimmillaan loydettiin pihalta kuuden apinan joukko yhden varaanin kera. Ja nahtiin yhden eturepussa myos ihan pieni vauva-apina. Ja koko saari oli taynna ihan pikkuisia kammenen kokoisia kissanpentuja. Mutta se elaimistosta.

Paivat kuluivat normaaliin tapaan rannalla ja muutamana iltana otettiin vahan virvokkeita. Ekana iltana mulla oli vaikeuksia pysya hereilla futiksen finaalimatsin aikana, joka siis alkoi paikallista aikaa 2.30. Nukuin ihan sikeasti muiden katsojien keskella :) Mutta mitaan myohaisia iltamenoja ei saarelta muuten loytynyt. Rannan ainoa baari meni iltaisin puolenyon aikaan kiinni, mika sopi meille ihan hyvin. Tuli siis reilun viikon aikana rentouduttua Tiomanilla ihan kunnolla. Nyt ollaan Mersingissa ja suunnataan tasta bussiasemalle. Suuntana siis Perhentian Kecil, jota on kehuttu viela Tiomaniakin kauniimmaksi paratiisisaareksi. Vaan 12 tunnin matka ja sitten se nahdaan!

Heidi