Fiestaa ja diskoilua Filippiineilla

Kymmenessa paivassa Filippiineista on opittu yksi varma asia. Jos jotain sovitaan, asiat ei koskaan menen niin kuin on sovittu. Pitkaperjantain ristiinnaulitsemiset ja parantajat jaivat nakematta, koska tour guide ei loytanyt oikeille mestoille oikeeseen aikaan. Lahdimme sitten lauantaiaamuna viereiselle Apo-saarelle, jonne paasimme yhden sukellusfirman kyydilla. Koska saarella juhlittiin vuotuista fiestaa juuri sillon, kaikki majapaikat olivat ihan tukossa. Saarella kavi ilmi, etta sukelluskundien varaamaan majoitukseen ei paassytkaan, koska majaa pitava perhe oli mantereella. Onneksi meille loytyi varmaan saaren viimeinen vapaa huone, joka oli erittain pieni, mutta ihan kelpo silti siina tilanteessa.

Fiestan juhliminen alkoi varhain sunnuntaiaamuna, kun saarelaiset alkoivat teurastamaan sikoja. Luulin etta takapihalla on lohikaarme, sellanen meteli lahti niista elaimista. Kaikkiaan sikoja tapettiin 150 ja joka paikassa haisi possun sisalmys ja grillikylki aamusta iltaan. Fiesta huipentui saaren kauneimman naisen kruunaamiseen ja hulvattomaan diskoon, joka kesti aamukolmeen. Diskossa juotiin tietysti halpaa rommia ja tutustuttiin paikallisiin. Lankkareita oli kourallinen, joten turistikolmikko vaaleine kutreineen kiinnosti kaikkia osanottajia. Seuraavana aamuna jokainen vastaantulija huutelikin, etta helou Heidi, where is Anu. Paatettiin sitten Anun kanssa, etta bileet Apolla oli ohi ja oli aika suunnata takaisin Siquijorille. Kuski oli kuitenkin paattanyt lahtea sovittua aiemmin ja jattaa meidat Apolle. Saatiin kuitenkin fiksattua toinen kyyti. Meidat heitettiin kanooteilla sukeltajien paivaretkiveneeseen. Olivat vahan ihmeissaan, kun kaksi tyttoa kiipesi kyytiin reput selassa.

Siquijorilla majoituimme ihanaan paratiisihotelliin. Vitivalkoinen ranta, ei ristin sielua missaan ja kaiken lisaksi viela uima-allas! Kylla tyttoja hemmotellaan! Kaytiin eilen manikyyrissa ja pedikyyrissa, kun reissussa on taas kynsilakat karisseet. Ajateltiin aluksi lahtea tana aamuna kohti pohjoista, mutta paatimmekin jaada. Ja piipahdin sitten paikallisessa koriskenttadiskossakin muutamalla rommikolalla, kun Anu suuntasi unille paansaryn vuoksi. Lahto siirtyi siis huomiselle, luvassa on heratys klo 5 ja lautta Dumagueteen. Sitten bussilla kuutisen tuntia korottelya ja tunnin lauttamatka Iloiloon. Sielta lahdemme heti perjantaiaamuna kohti Boracayta, Filippiinien pahinta turistirysaa. Saa nahda, etta millasia bileita siella sit on. Ja niin, ei varmaan liene yllatys, etta Heini jai taas jumiin sukellusvesiin, talla kertaa Apolle. Kuulemisiin!

Heidi